23.06.2021 Inkerikeskuksen seniorit ja KohTa- projektilaiset ovat käyneet Hyvinkäällä.
Hyvinkään Parantola eli Hyvinkään Sanatoorio oli vuosina 1896–1939 toiminut Suomen ensimmäinen ympärivuotinen lepo- ja toipumispaikka.
Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli Hyvinkään Parantolan 1890-luvun lopussa.
1910-luvulla parantolan asiakkaista jopa yli 80 prosenttia oli ulkomaalaisia, enimmäkseen venäläisiä. Hyvinkäällä vierailivat muun muassa ruhtinas Feliks Jusupov ja bassolaulaja Fjodor Šaljapin.
Runoilija Anna Ahmatova viipyi Hyvinkään parantolassa kaksi viikkoa syksyllä 1915. Ahmatova kirjoitti runon ”Joka ilta saan häneltä kirjeen” Hyvinkäällä. Runoilijan vierailun muistona Hyvinkään parantolan seinään kiinnitettiin Jan Neimanin ja Filipp Gebnerin suunnittelema Ahmatova- muistolaatta vuonna 1992.
Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäistymisen jälkeen venäläispotilaat katosivat ja parantolasta tuli etenkin helsinkiläisten suosima lepo- ja toipilaspaikka.
Kivilinna tuhoutui täysin talvisodan aikana joulukuussa v. 1939
Parantolan toimintaa ei enää sodan jälkeen jatkettu.
Nykyään kaupungista löytyy Parantolan kaupunginosa ja Parantolankatu
Inkerikeskuksen retkeläiset ovat käyneet myös ns. piparkakkutalossa, jossa oli aikaisemmin parantolan alilääkärin asuin- ja vastaanottopaikka.
Hyvinkäällä Suomen Rautatiemuseossa on Venäjän Keisarin Aleksanteri II juna. Sitä käytettiin ensimmäisen kerran v. 1876, kun Aleksanteri II vieraili Helsingissä. Säilyneet vaunut liitettiin Suomen Rautatiemuseon kokoelmiin v. 1923.
Näin ollen Inkerikeskuksen seniorit ja KohTa- projektilaiset ovat tutustuneet Hyvinkää- kaupunkiin, joka on mielenkiintoinen myös Venäjän historian kannalta.
