3.05.2024 inkeriläissyntyinen kääntäjä ja kansanrunoudentutkija Mirja Kemppinen on kertonut Inkerinmaan historiasta ja inkeriläisestä kulttuurista. Mirja Kemppinen on valmistunut Petroskoin valtionyliopistosta (baltiansuomalaisen filologian tiedekunta) ja asuu nykyään Suomessa. Hänen äitinsä E. S. Kemppinen on myös ollut kansanrunoudentutkijana Venäjän Karjalassa.

Inkerinmaalla on ollut rikas suullinen perinne. Suomen kansan vanhat runot -kokoelmassa inkeriläisen runouden osuus on yli kaksi kertaa suurempi kuin Vienan Karjalan. Kuitenkin Kalevalaan siirtyi vain murto-osa inkeriläistä runoaineistoa, siitä tietysti vahvimpana ja vaikuttavimpana on Kullervon tarina.

Inkeriläinen kansanrunous on saanut oman eepoksensa Liekku.(v.2013). Inkerin- eepoksen laatija on Mirja Kemppinen Teos heijastelee Inkerin kansan perinteitä ja kohtaloita naisen aseman kautta.

Luennollaan Mirja Kemppinen on kertonut myös Inkerin Keltosta, joka oli väkilukunsa puolesta Inkerin suurimpia pitäjiä ja on laulanut inkeriläisiä lauluja.

Esim. Kelton laulun, jonka on sepittänyt Kuren Matti.